18.5.2017

BYRON BAYSSA SURFFAILEMASSA

Tättärätäää täällä taas!

Surfers Paradisesta lähin Byron Bayhin, tuohon reppureissaajien luvattuun maahan. Lähes aina kun kysyi joltain että mikä on ollut paras paikka Australiassa, vastaus oli Byron Bay. Ja olihan se kyllä mukava paikka, ei siinä.

Byron Beach
Byron Bay on tosiaan noin 160 kilometriä Brisbanesta etelään ja sieltä löytyy Australian mannermaan itäisin piste. Byron Bay on kuuluisa surffausmesta, koska rantoja riittää ja ne on just sopivia siihen hommaan. Byron Bay on myös suosittu hippien ja hipsterien keskuudessa ja se(kin) näkyi katukuvassa. Iltasin auringon laskeuduttua rannalla alko kitarat ja rummut soimaan ja porukka pisti pippalot pystyyn.

Byronissa tosiaan toimii Mojo Surf niminen surffikoulu, jonka pisteitä löytyy muualtakin itärannikolta ja heillä on aktiviteettia kyllä mistä valita. Itse varasin kolmeksi päiväksi surffitunteja ja tykkäsin ihan älyttömästi! Lähtö oli kahdentoista aikoihin ja jos olit sattunu tiettyyn hostelliin majottumaan niin haettiin ovelta asti -  minua ei ikävä kyllä, mutta kävelymatka ei ollu kummonen firman toimipaikkaan. Kaikkina kolmena päivänä käytiin Lennox Headin rannalla surffailemassa ja sääkin suosi mukavasti joka päivä. Ei ollut täysi auringonpaiste, mutta ei tullut kaatamallakaan vettä. Tuuli sopivasti niin että oli kunnon aaltoja ja pilvien läpi taisi ihan vähän ruskettuaki - mikä oli parasta heh.

Ekana päivänä tosiaan oli tosi pilvistä ja ripsi vettä joten kuvat oli aika huonoja mitä Mojo Surfin puolesta otettiin


Mulle pystyssä pysyminen ei tuottanu(tkaan) niin paljon ongelmia, koska oon lumilautaillu kuitenki 8-9 vuotiaasta, mutta pystyyn pääseminen sitten senki edestä. Eka päivä meni mukavasti, tuntu että osaan, mutta toisena päivänä ei sitten mikään tuntunu menevän nappiin. En päässyt pystyyn ja kaaduin jatkuvasti. Oon sellanen, että haluan heti osata kaiken ja jos joku ei onnistu niin heitän hanskat tiskiin ja totean että ei sitten. Tästä oli vaan maksanut niin paljon, että oli pakko vaan jatkaa. Ja hyvä niin, koska kyllä sitten loppuajasta niitä onnistumisiakin tuli.



Kolmantena päivänä harjottelin laudan ohjaamista eri suuntiin, mutta siitä en päässyt jyvälle koska lautailutyyli puski niin pahasti esille. Lautaillessa ohjataan periaatteessa vain takajalalla ja jarrutellaan laskemalla paino varpaille tai kannoille, mutta surffatessa piti konkreettisesti siirtyä eri kohtiin laudalla jotta paino siirtyy eri kohtaan ja lauta kääntyy ja se unohtu jokaikinen kerta. Ohjasin lautaa minne sattu ja/tai kaaduin. Mustelmilta ei tosiaan vältytty ja muutaman kerran kaaduin niin että takamus osu pohjaan ja noh, se kävi hyvin kipeää.



Kaikenkaikkiaan kokemus oli tosi hyvä ja olin suunnitellut käyväni surffailemassa uudestaan myöhemminki, mutta se sitten jäi. Jos joskus tulee mahdollisuus jollain reissulla surffata niin en jätä tilaisuutta käyttämättä, tää oli vaan niin kivaa vaikka olikin rankkaa.


Byronista hyppäsin uuden matkaseurueen kyytiin ja matka kohti Sydneya alko melko sekalaisen - mutta sitäkin hauskemman - seurakunnan kanssa. Siitä ja muusta ens kerrala, moro! 


15.5.2017

SURFERS PARADISE

Brisbanesta matka jatku Surfers Paradiseen ja pikku hiljaa alko näkymään syksyn tulo säässä. Vettä sato kaatamalla useasti päivän aikana ja tuuli oli muuttunut hieman viileämmäksi ja kovemmaksi.

Surfers Paradisessa en tehnyt mitään kummia. Olin suunnitellut käyväni surfaamassa seuraavassa kohteessa, vaikka rannat olikin kaupungissa mahtavat ja jatkuivat silmän kantamattomiin. Viivyin täällä kolme yötä ja lähinnä kiertelin ja kaartelin itsekseni ympäriinsä. Kävin Sky Pointissa ihailemassa maisemia ja onneksi sattu aurinkoinen keli just siihen saumaan. Piipahdin myös Pacific Fair-ostoskeskuksessa joka oli kuin pieni kylä. Neliöitä paikasta löytyy yli 150 tuhatta ja kauppoja noin nelisen sataa (Rovaniemeläisille vertailuksi Revontuli + Rinteenkulma on noin 20 tuhatta neliötä eli mesta oli yli seittemän kertaa isompi).


Sky Pointista näkymät molemmin puolin

Surfers Paradise on Brisbanesta seittemän kymmentä kilometriä etelään päin ja siellä jos missä on otettu vesiharrastukset haltuun. Kaupungissa oli paljon veneilyä, snorkalausta, surffausta, suppailua ja ties mitä. Surfers Paradise on totta kai suosittu backpackereiden kesken, mutta myös paikallisten ja monella onkin siellä kesäasunto ja vene.


Surfers Paradise jäi ehkä vähän kokematta, koska säästin rahaa päästäkseni tekemään asioita joita oikeasti halusin tehdä myöhemmin. Aikaakin oli sen verran vähän ja olin yksin liikkeellä niin en lähtenyt katsomaan esimerkiksi kauempaa ympäristöä tai yöelämää. Kaupungin keskustassa oli paljon kahviloita, ravintoloita ja kauppoja lähekkäin, joten kävellen näki jo paljon. TranskLinkin bussikortti kelpas myös täällä ja julkinen liikenne oli halpaa niin ei käyny edes kalliiksi, vaikka yövyinki aika kaukana keskustasta. Suosittelen ehkä tätä paikkaa enemmin alkukesästä/kesällä, syksyllä rannalla tuuli niin paljon että hiekanjyvät lenteli ku pienet neulat.


Ens kerralla kerron surffauksesta - parasta! - ja uudesta remmistä jonka kanssa lähin reissaamaan, heipa!

12.5.2017

BRISBANE

Hupsista, vierähti muutama kuukausi viime postauksesta, mutta täällä tosiaan taas ollaan!
Oon saapunu Suomeen yli 3 viikkoa sitten ja sain vasta nyt aikaseksi kirjotella loputki höpötykset reissusta.

Elikkäs, töiden jälkeen tosissaan palasin lempikaupunkiini Brisbaneen, jossa viihdyin reilun viikon verran. En tehny mitää ihmeellisempää, ainoat ehkä mainitsemisen arvoiset asiat on eläintarhassa käynti ja synttärit. Olin koko viikon Summer House backpacker-nimisessä hostellissa ihan keskustan laidalla ja tykkäsin paikasta kovasti! Ensimmäistä kertaa koko reissulla otin mixed roomin ja vähän aluksi pelkäsin että miten tässä käy, mutta tuli todettua että poikien kanssa on helpompi asua ku tyttöjen. Pojat otti kohteliaasti huomioon huoneen naisväen, kaikki tavarat pysyi laukuissa ja oli muutenki rennompaa jutella heidän kanssa kuin naisten. Suosittelen siis mieluummin mixed kuin only female huonetta.




Nokkaeläin
Pääsin silittämään ja ruokkimaan ihkaoikeita kenguruja !

En ymmärrä miten noin iso "poikanen" enää mahtuu tuonne pussiin, mutta siellä se makas



Kävin siis pienen päiväreissun Lone Pine Koala Sanctuaryssa Brisbanessa ja siellä oli kaikki maholliset Australian tyypilliset eläimet. Kengurut oli isossa aitauksessa wallabien ja emujen kanssa jonne sai mennä vapaasti niitä katselemaan ja silittelemään - ja eläinten onneksi myös ruokkimaan. Kengurut oli todella kesyjä, kuten kuvista näkee. Jotkut vain makasi maassa ja ootti että ruoka tuodaan nenän eteen, muutamat ei ilmeisesti ollu viittiny liikkua moneen tuntiin jätöksien sijainnista päätellen.

 

Totta kai nimensä mukaan tarhassa oli myös pelastettuja koaloita. Jotka haisi pahalle. Ja ei tehnyt muuta kuin söi tai nukkui. Eli ei mitään ihmeellistä. Tässä vaiheessa niitä ei enää jaksanu edes ihastella samalla lailla kuin vaikkapa vesinokkaeläintä jota en ollu ennen nähny.

Näköala hostellin katolta keskustaan

Happy bday to meeee! Käytiin siis hakemassa Colesista 4 dollarin älyttömän hyvä mutakakku, jonka lopulta jouduin sain syödä lähes kokonaan yksin hehs 
   

Viimeisinä päivinä tosiaan pyörin vain ympäri kaupunkia sen kummempaa tekemättä. Eräänä päivänä sain idean lähteä vähän kauempana keskustasta olevaan puutarhaan ja sieltä jatkoin matkaa näköalapaikalle Mt Coothaan. Reitti näiden kahden välillä olisi voinut mennä bussilla, mutta ajattelin reippaana tyttönä kävellä - se oli virhe niinku aina nämä minun olen-nyt-reipas-reissut. Ensinnäkin matka oli koko ajan ylämäkeä. Toiseksi, yllättäen olin hieman eksyksissä ja kävelin risteyksistä ohi ja jouduin palaamaan takaisin. Kolmanneksi, vihdoin ja viimein päästyäni sinne huipulle huomasin, että bussi alas lähtee viiden minuutin päästä, joten en kerennyt edes tasata hengitystä kun olin jo matkalla alas. Kerkesin napata kolme kuvaa kaupungista ja siinä se. Hieno kokemus, kyllä kannatti.

Seuraavaksi suuntasin etelään päin seuraavaan kohteeseen, mutta siitä ens kerralla, moro!