Hupsista, vierähti muutama kuukausi viime postauksesta, mutta täällä tosiaan taas ollaan!
Oon saapunu Suomeen yli 3 viikkoa sitten ja sain vasta nyt aikaseksi kirjotella loputki höpötykset reissusta.
Elikkäs, töiden jälkeen tosissaan palasin lempikaupunkiini Brisbaneen, jossa viihdyin reilun viikon verran. En tehny mitää ihmeellisempää, ainoat ehkä mainitsemisen arvoiset asiat on eläintarhassa käynti ja synttärit. Olin koko viikon Summer House backpacker-nimisessä hostellissa ihan keskustan laidalla ja tykkäsin paikasta kovasti! Ensimmäistä kertaa koko reissulla otin mixed roomin ja vähän aluksi pelkäsin että miten tässä käy, mutta tuli todettua että poikien kanssa on helpompi asua ku tyttöjen. Pojat otti kohteliaasti huomioon huoneen naisväen, kaikki tavarat pysyi laukuissa ja oli muutenki rennompaa jutella heidän kanssa kuin naisten. Suosittelen siis mieluummin mixed kuin only female huonetta.
En ymmärrä miten noin iso "poikanen" enää mahtuu tuonne pussiin, mutta siellä se makas |
Kävin siis pienen päiväreissun Lone Pine Koala Sanctuaryssa Brisbanessa ja siellä oli kaikki maholliset Australian tyypilliset eläimet. Kengurut oli isossa aitauksessa wallabien ja emujen kanssa jonne sai mennä vapaasti niitä katselemaan ja silittelemään - ja eläinten onneksi myös ruokkimaan. Kengurut oli todella kesyjä, kuten kuvista näkee. Jotkut vain makasi maassa ja ootti että ruoka tuodaan nenän eteen, muutamat ei ilmeisesti ollu viittiny liikkua moneen tuntiin jätöksien sijainnista päätellen.
Totta kai nimensä mukaan tarhassa oli myös pelastettuja koaloita. Jotka haisi pahalle. Ja ei tehnyt muuta kuin söi tai nukkui. Eli ei mitään ihmeellistä. Tässä vaiheessa niitä ei enää jaksanu edes ihastella samalla lailla kuin vaikkapa vesinokkaeläintä jota en ollu ennen nähny.
Näköala hostellin katolta keskustaan |
Happy bday to meeee! Käytiin siis hakemassa Colesista 4 dollarin älyttömän hyvä mutakakku, jonka lopulta |
Viimeisinä päivinä tosiaan pyörin vain ympäri kaupunkia sen kummempaa tekemättä. Eräänä päivänä sain idean lähteä vähän kauempana keskustasta olevaan puutarhaan ja sieltä jatkoin matkaa näköalapaikalle Mt Coothaan. Reitti näiden kahden välillä olisi voinut mennä bussilla, mutta ajattelin reippaana tyttönä kävellä - se oli virhe niinku aina nämä minun olen-nyt-reipas-reissut. Ensinnäkin matka oli koko ajan ylämäkeä. Toiseksi, yllättäen olin hieman eksyksissä ja kävelin risteyksistä ohi ja jouduin palaamaan takaisin. Kolmanneksi, vihdoin ja viimein päästyäni sinne huipulle huomasin, että bussi alas lähtee viiden minuutin päästä, joten en kerennyt edes tasata hengitystä kun olin jo matkalla alas. Kerkesin napata kolme kuvaa kaupungista ja siinä se. Hieno kokemus, kyllä kannatti.
Seuraavaksi suuntasin etelään päin seuraavaan kohteeseen, mutta siitä ens kerralla, moro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti