GREAT OCEAN ROAD

Tein ensimmäisen turistireissun Great Ocean Roadille, joka on siis toisen maailman sodan jälkeen kotiin palanneiden sotilaiden rakentama 243 kilometriä pitkä tie Torquaysta Allandsfordiin.

Opas oli älyttömän mukava ja tiesi kertoa paljon alueesta, asutuksesta, koaloista, tien ja sen suosittujen pysähdyspaikkojen historiasta.

Matkaan lähdin seitsemältä aamulla hostellista, mutta matkan ensimmäinen tunti meni kerätessä muutkin matkustajat minibussimme matkaan. Melbournesta viimein lähdettyämme ensin ajoimme Torquayihin, mistä tie alkaa hienosta portista.

                            Alkumatkasta sää näytti todella ankealta, oli pilvistä ja satoi.

Ensimmäisellä vessataukopaikallamme oli mahdollista ruokkia papukaijoja ja kakaduita, jotka elivät vapaana taukopaikan lähellä. Linnut saattoivat lentää muun muassa pään päälle vain hengailemaan. Paikalla satoi ja tuuli kovasti, tämän takia huivi.

Söimme lounaan majakalla, jonka historiasta opas tiesi kertoa, että aikanaan majakanvartija ja hänen perhe olivat täysin eristyksissä muusta maailmasta majakalla asuessaan. Heille tuotiin kerran vuodessa ruokaa koko vuodeksi ja muuten he elivät itseksensä. Jos majakanvartija halusi ottaa loparit, hänen täytyi laittaa kirje Englantiin kuninkaalle, jossa ehdotti virastaan luopumista. Vuoden päästä hän sai sitten tietää, tuleeko hänelle seuraajaa vai ei. 

Lopulta pääsimme kuuluisille kahdelletoista apostolille, jotka ovat rannalta eroosion myötä erottautuneita valtavia kivenlohkareita. Paikan päällä aurinkokin alkoi paistamaan ja näkymät olivat huikeat.

Nimestään huolimatta apostoleja on vain yhdeksän, joista yksi romahti vuonna 2010. Alkuaan kivet oli nimeltään Pigs, mutta nimi vaihdettiin Twelve Apostles, koska se houkuttaisi enemmän turismia alueelle - ja mikä näköjään toimi todella hyvin.

Australia eroaa kotisuomesta ainakin maan pinnanmuodolta. Melbournessa ei ole korkeita nyppylöitä joiden päältä näkisi kivasti maisemia, vaan suurimmaksi osaksi maa on aakeaalaakeaa. Paluumatkalla ajoimme sisämaan kautta, jossa näki vähän kukkuloita, joilla laidunsi lampaita, lehmiä tai hevosia. Tai kaikkia sekaisin.

Sekä meno- että paluumatkalla näimme vapaana elelevä koaloita !! Kun näin koalat puussa nukkumassa, tunsin ensimmäisen kerran, että ei helkatti, oon oikeasti Australiassa aivan mahtavaa. Oikeanpuoleinen kuva on otettu menomatkalla, kun koalaemo ja poikanen nukkuivat sylikkäin aivan tien yläpuolella olevalla oksalla. Paluumatkalla koalat olivat hereillä ja kiipeilivät ylemmäs. Vasemmanpuoleisessa kuvassa emo on ylempänä ja pieni pallero alaoikealla ihan vieressä on poikanen terveisin puhelimen kameran laatu.

Jos siis koskaan käyt Australiassa niin Great Ocean Road (Y) Kiitos Ollille vinkistä!

PS.Jos jollain on kikka millä saisi bloggerin toimimaan iPadilla niin ettei menetä elämänhaluaan niin vinkkejä otetaan vastaan! Kuvien kanssa joutuu koko ajan tappelemaan koon ja sijainnin puolesta.

1.VIIKON FIILIKSIÄ

Ekan viikon aikana oon lähinnä yrittäny asettua aloilleni ja ymmärtää, että oon oikeasti Australiassa. Melbournen kevät tuntuu ihan meidän kesältä, joten en oikein päässy kiinni ajatukseen, että en muka olis Suomessa. Melbourne on aika eurooppalainen kaupunki kuulemma ja ainaki minusta se on tuntunu ihan Helsingiltä.

Onneksi pikkuhiljaa täällä on alkanu paistaa ja olemaan lämmintä kesää kohti mentäessä, joten fiilikset on muuttunu. Käytiin ekana lämpimänä päivänä pyörimässä Royal Botanic Gardenissa, eilen olin Great Ocean Roadilla ja tänään menen kattomaan pingviinejä Phillip Islandille. Puhelin on alkanu täyttymään kuvista ja aattelin tehä ainakin Great Ocean Roadista oman postauksen, koska se reissu oli aivan käsittämätön. Nähtiin esimerkiksi koaloita luonnollisessa ympäristössä ja uskomattoman hienoja maisemia.

Royal Botanical Garden oli metsä keskellä kaupunkia. Välillä unohti, että ollaan lähes keskellä Melbournea, mutta rakennukset ja nosturit puiden takaa palautti takaisin maan pinnalle. Täällä ekan kerran tuntu siltä, että ei oo Suomessa. 

Puutarhan keskellä oli iso lampi, jossa ui ainaki ankeriaita ja musta joutsen. Tää meinas hyökätä kimppuun, ku yritin ottaa läheltä kuvaa ja sen jälkeen se meni pelottelee piknikillä ollutta porukkaa luultavasti ruuan toivossa.

Melbourne on kuulemma tunnettu graffiteistaan ja sitä pidetään taiteena.

Ei saatu selvyyttä, onko graffitien teko laitonta, ilmeisesti kyllä, muttei saa rangaistusta (?)

Jos ikinä tulet käymään Melbournessa, suuntaa St Kildan rannalle auringon laskiessa. Pitkän laiturin päässä on kivikko, jossa elää jonkin sortin pingviinejä luonnovaraisina. Illalla paikalle tulee oppaita punaisten taskulamppujen kanssa näyttämään esille tulleita pingviinejä. Nää oli rauhallisia tapauksia verrattuna joutseneen.

Eka viikko on kaiken kaikkiaan ollu ehkä vähän sekava, en oo sisäistänyt nykyistä olinpaikkaani kunnolla, koko ajan on joutunut sosiaaalisoitumaan uusia ihmisiä tavatessa joka suunnasta ja suurkaupungin vilinään täyty opetella.