Täällä sitä nyt ollaan.
En pysty vieläkään tajuamaan, että oon Australiassa, paikassa josta oon haaveillu ikuisuuden. Asiaan vaikuttanee se, että viimeisen kahden - tai kolmen, ajantaju hämärtyy aikavyöhykkeiden yli matkustaessa pahemmin ku kolmivuorotyössä ikinä - vuorokauen aikana oon saanu nukuttua huonosti enintään seittemän tuntia. Vaikuttanee myös se etten pysty käsittämään, että tuun olemaan täällä seuraavat kuus kuukautta. Se on TODELLA pitkä aika, jos ei ole ollu koskaan aiemmin ulkomailla kahta viikkoa pidempään. Tää reissu ei kaiken lisäksi tavallaan ole edes loma, vaan tuun tekemään myös töitä ja oikeasti asumaan täällä. Hankala selittää ja ymmärtää.
Saavuin siis tosiaan Melbourneen paikallista aikaa 6.00 keskiviikkoaamuna eli kymmeneltä Suomen aikaa tiistaina. Sekin on outoa ja hankala käsittää. Täällä on samanlainen keli ku Rovaniemellä kesällä - aurinko paistaa ihan ok, mutta silti on vaan +13 astetta. Asustan nyt ensimmäiset neljä yötä Basessa, 7-8 km päästä keskustasta St Kilda nimisessä kaupunginosassa. Henkilökunta on älyttömän mukavaa ja vieraanvarasta, kuten kyllä kaikki muutki aussit tähän mennessä. Tästä hyvä esimerkki, että pööpöilin kentällä italialaisen vierustoverini kanssa ja mietittiin miten päästä keskustaan. Saman tien tuli kaksi eri henkilöä kysymään tarvittaisko me apua. Suomessa samassa tilanteessa kaikki kiirehtii äkkiä ohi ja toivoo, ettei tuommoset eksyksissä olijat vaan tule kyselemään mitään. Eli ensivaikutelma paikallisista 6/5 suosittelen.
Kerkesin käydä mutkan kylillä pyörimässä, kun huone ei ollu vielä valmis ja en tajunnu ottaa vielä kuvia muualta ku rannalta. Ehkä myöhemmin.
Heippa Suomi!
Matkalla Lontooseen, itärannikolla oli iha jäätäviä isolla alueella olevia tuulipuistoja, luulin ensin että joku on pystyttäny mereen ristejä.
En keksi ja jaksa kirjottaa enempiä, palathaan!
